Ensi maanantaina täytän kaksikymmentäkolme vuotta ja minulla on kolmevuotias poika. Kolme viikkoa sitten kannoimme tavaramme vastaremontoituun, valoisaaan, ihanaan asuntoon, joka ei ihan vielä tunnu kodilta.
Olen kirjoittanut aiemminkin blogia mm. odotusajastani. Useampi vuosi on kuitenkin ehtinyt vierähtää ilman kirjottamista ja viime aikoina on alkanut tuntunut siltä, että kauan muhinut ajatus blogin kirjoittamisesta alkaa olla kypsä. Päätin siis kaivaa kynän ja paperia pöytälaatikosta ja alkaa suunnitella nimeä uudelle blogilleni. Nimi - se vaikeista vaikein asia keksiä. Kaksi viikkoa vierähti, kunnes "se oikea" putkahti eteeni.
Kävelimme pojan kanssa päiväkodista kotiin muutama päivä sitten. Poika oli kovin onnessaan siitä, että juuri minä tulin häntä hakemaan. "Äiti tuli hakemaan mut", hän toisteli hilpeästi kerta toisensa jälkeen. Kotipihamme kohdalla tenava sanoi yhtäkkiä ylevällä äänellä: "äiti on neito." Äänenpaino ja sävy olivat täynnä ylpeyttä ja hellyyttä. En voinut muuta kuin hymyillä, naurahtaa ystävällisesti ja pyytää häntä toistamaan, sillä en ollut varma kuulinko oikein. Samat kolme sanaa sain vastaukseksi: "mm m, joo o, äiti on neito".
Neito sanasta itselle tulee mieleen lempeys ja hempeys, kauniit asiat, naisellisuus, ystävällisyys ja nuoruus. Sellainen tämä blogikin tulee olemaan - hyvän mielen paikka, jossa on nuoren äidin elämää. Neitohan tarkoittaa oikeasti nuorta naimatonta naista, joten ei sekään merkitys väärä ole.
Tervetuloa!
Olen kirjoittanut aiemminkin blogia mm. odotusajastani. Useampi vuosi on kuitenkin ehtinyt vierähtää ilman kirjottamista ja viime aikoina on alkanut tuntunut siltä, että kauan muhinut ajatus blogin kirjoittamisesta alkaa olla kypsä. Päätin siis kaivaa kynän ja paperia pöytälaatikosta ja alkaa suunnitella nimeä uudelle blogilleni. Nimi - se vaikeista vaikein asia keksiä. Kaksi viikkoa vierähti, kunnes "se oikea" putkahti eteeni.
Kävelimme pojan kanssa päiväkodista kotiin muutama päivä sitten. Poika oli kovin onnessaan siitä, että juuri minä tulin häntä hakemaan. "Äiti tuli hakemaan mut", hän toisteli hilpeästi kerta toisensa jälkeen. Kotipihamme kohdalla tenava sanoi yhtäkkiä ylevällä äänellä: "äiti on neito." Äänenpaino ja sävy olivat täynnä ylpeyttä ja hellyyttä. En voinut muuta kuin hymyillä, naurahtaa ystävällisesti ja pyytää häntä toistamaan, sillä en ollut varma kuulinko oikein. Samat kolme sanaa sain vastaukseksi: "mm m, joo o, äiti on neito".
Neito sanasta itselle tulee mieleen lempeys ja hempeys, kauniit asiat, naisellisuus, ystävällisyys ja nuoruus. Sellainen tämä blogikin tulee olemaan - hyvän mielen paikka, jossa on nuoren äidin elämää. Neitohan tarkoittaa oikeasti nuorta naimatonta naista, joten ei sekään merkitys väärä ole.
Tervetuloa!
