Paras hetki

Herääminen on joskus paras hetki vuorokaudesta. Silti silloin tällöin haikeuden hiukkasia lepää sohvatyynyjeni päällä maanantaiaamuisin, vaikka päivässä itsessään ei ole mitään vikaa. Kun sataa, haluaisin, että paistaa. Kun paistaa, tahdon sään olevan pilvinen. Kun taivaalla on pilviä, tahdon olla niiden yllä. Asenteeni, motivaationi ja uskoni itseeni kaipaa ajoittain runsaasti eheyttävää remonttia ja palauttavaa treeniä.

Olen lähiaikoina saanut paljon rakkautta osakseni. Voin tuntea, kuinka tuuli ja vierelläni kulkevista tytöistä kumpuava energia nostattaa väsyneenkin katseeni takaisin horisonttiin ja tekee askeleestani hieman kevyemmän. Yhteenkuuluvuuden tunne pyörittää hameen helmaa ja solmii rusetin etusormeen muistutukseksi siitä, etten ole yksin. 

Odotan huulet rohtuneina ja kynnet lakattuina maan täyttyvän ensin pisaroista ja kellastuvista lehdistä, sitten lumesta. Valkeuden laskeuduttua maahan siihen jää tuhansien ihmisten askeleet, omani mukaan lukien. Kaikki ovat matkalla jonnekin, muttei me kuitenkaan liikuta minnekään. Saadaan paljon aikaan, mutta lopussa meillä ei ole siitä puoliakaan. Tavoitellaan onnea kaiken kautta. Välillä tuntuu kuin oma onni olisi paljolti kiinni myös muista ihmisistä ja muiden mielipiteistä.

Vähemmälläkin voi pärjätä, olla onnellinen. Ei tarvitsekaan olla kaikkea, paras ja mahtavin, kaunein ja hoikin, vaan voi olla vain se mikä on. Voi tehdä parhaansa itselle itsensä vuoksi, ei muiden. Sen pitäisi riittää, mikä riittää itselle, sillä elämme oikeasti vain sille, joka meihin katsoo takaisin peilistä.

Tulen iloiseksi siitä, kun huomaan, että voin auttaa jota kuta olemalla oma itseni. Olen tyytyväinen, että olen viimein ymmärtänyt olla kiitollinen siitä, mitä kaikkea tärkeää ja aitoa olen saanut omaan elämääni. Jatkuva negatiivisuuden kierre on katkeamassa ja olen sisäistänyt sen, mihin voin vaikuttaa ja mihin en.

Lopussa olemme kukin omillamme muistojemme kanssa, mutta pidämme kuitenkin käsistä kiinni ja kiitämme toisiamme siitä, mitä on ollut. Herääminen on joskus paras hetki vuorokaudesta. Olipa kuinka väsynyt tahansa, voi tuntea sisimmässään, että mitä tahansa voi tapahtua. Ei haittaa, vaikka päivä ei toisikaan mukanaan mitään järin merkittävää, mahdollisuus on silti olemassa – ja se riittää.